Matka Taita Hillsille 20.2.2017

Matkapäivän aamu alkoi aikaisin Nairobin ACK Guesthousessa. Varhaisen aamupalan jälkeen siirryimme matkabussiimme. Vaikka olimme ajoissa liikkeellä jäimme Nairobin maanantaiaamun ruuhkaan. Yllätykseksemme sekasorrolta näyttävä autojen ja ihmisten ruuhka sujui sutjakkaasti hallittuna sekasortona. Kaupunkimaisemasta siirryimme esikaupungin läpi savanniympäristöön. Matkalla näimme kaikkea betonitehtaista erittäin ruuhkaisiin bussipysäkkeihin. Monet paikalliset kulkivat myös jalan matkallaan kaupunkiin.

Pysähdyimme ensimmäisen kerran ihastelemaan harvaa metsäsavannia, ja monet alkoivat tehdä havaintoja tutkimuksiaan varten. Puiden ympärysmitat ja eläinten jätökset tutkittiin tarkoin. Matkan jatkuessa eteenpäin puut katosivat ja maasto muuttui kuivaksi pensaikoksi. Pysähdyimme myös paikalliseen Nakumatt-markettiin täydentämään vesivarastot ja ostamaan välipaloja.

Seuraavana vuorossa oli lounas sikhien temppelissä, joka toimii vapaaehtoisten voimin. Temppelissä tarjottiin ilmainen lounas kaikille uskontoon katsomatta, mutta niiden, joilla on varaa, oletettiin maksavan temppelille lahjoituksen, joka toimi maksuna ruuasta. Osa ryhmästä innostui syömään oikealla kädellä, kuten sikhit syövät ja vasenta “saastunutta” kättä pidettiin visusti pöydän alla. Lisäksi temppeliin mentäessä pää piti peittää niin tyttöjen kuin poikienkin. Kuitenkin ilmapiiri temppelissä oli avoin ja suvaitseva. Tehdessämme lähtöä kostea ja painostava ilma muuttui rankkasateeksi.

Jatkoimme matkaa kuumissa ja hiostavissa tunnelmissa. Ajoimme rakennettavan junanradan viertä Tsavon kansallispuistoon. Pysähdyimme muutaman kerran ihailemaan autotien viereen paviaanilaumaa, muutamaa seepraa ja kaukana näkyvää norsua. Automatkamme aikana keskustelimme kuskimme Paulin kanssa niin Keniasta kuin Suomestakin. Paulin yllätti esimerkiksi suomalainen “Mombasa”-laulu, jonka jokainen suomalainen tietää, vaikka harva onkaan käynyt Mombasassa saati sitten Keniassa. Myös sanat “kuuman kosteaa” sopi matkan tunnelmiin liiankin hyvin. Tässä vaiheessa kuumuus teki kepposensa, ja moni nukahti bussiin.

Tsavon kansallispuiston jäädessä taakse alkoi päämäärämme häämöttää edessä, Taita Hills. Käännös hills tarkoittaa kukkulaa mutta meitä odotti nousu vuorille. Nousu tutkimusasemalle oli pitkä, ja matkalla ylös maisemat kävivät yhä hulppeammiksi. Suunnaton vihreys avautui joka puolella silmän kantamattomiin. Illan hämärtyessä saavuimme viimein tutkimusasemalle väsyneinä, mutta onnellisena. Söimme illallista ja myöhemmin kuuntelimme esitelmää koulutuksesta. Loppuilta sujui lepäillessä, ja lopulta saimme käpertyä huoneisiimme hyttysverkon alle sammakoiden kurnutusten kuuluessa taustalla.

Meidän matkaamme voi seurata myös Tapiolan lukion Instagram sivulta! @tapiolanlukio käyttäjä nimellä löytyy loistavia kuvia ja lisäämme niitä aina, kun meillä on yhteys internettiin (:

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s